Taitavaa täydennysrakentamista

Täydennysrakentaminen herättää usein kaupunkilaisissa suuria tunteita. Pohditaan sitä, että miten käy asumisen laadulle, viheralueille tai omasta ikkunasta avautuville maisemille. Toisella puolella vaakakupissa ovat mahdolliset taloudelliset hyödyt alueelle tai omalle taloyhtiölle.

Tässä jutussa pureudumme projektiin, jota voi monella tapaa pitää onnistuneena esimerkkinä tonttikohtaisesta täydennysrakentamisesta. Kyseessä on vuosaarelaisen Asunto Oy Säästömaston täydennysrakentamisprojekti, jonka juuret johtavat alunperin 1980-luvun lopulle.

Tapasimme taloyhtiötä hallinnoivan ja isännöitsijänä täydennysrakentamishankkeessa toimineen Vuo-Kiinteistöpalvelut Oy:n toimitusjohtaja Kari Hiltusen kuulaana talvipäivänä Punakiventiellä.

Revellin ja Castrenin suunnittelemat edistykselliset pistetalot

Asunto Oy Säästömaston talot sijaitsevat vanhan Vuosaaren puolella Punakiventien varrella, lähellä metroasemaa sekä julkisia ja kaupallisia palveluita. Esimerkiksi Columbus, Vuotalo ja Vuosaaren Urheilutalo uimahalleineen sijaitsevat aivan lähituntumassa.

Ei ole varmaan liioiteltua sanoa, että kyseessä ovat kenties Vuosaaren tunnetuimmat talot ja miljöö. Ne ovat olleet näkyvästi esillä muun muassa paljon puhetta herättäneessä Aku Louhimiehen Vuosaari-elokuvassa sekä muissakin tv-sarjoissa tai mainoselokuvissa.

Pistetalojen suunnittelijoina ovat olleet kuulu ja arvostettu arkkitehti-parivaljakko Viljo Revell ja Heikki Castren. Revell on voittanut kansainvälisiä arkkitehtikilpailuita ja ollut vaikuttamassa useamman asuinalueen synnyssä. Revellin suunnittelemia asuinrakennuksia löytyy muun muassa Tapiolasta.

Jos Tapiola on tullut tunnetuksi puutarhakaupunkina, niin vanhan Vuosaaren kohdalla on puhuttu metsäkaupungista. Yleiskaava-arkkitehti Olof Steniuksen asemakaavaa on kehuttu ja suuri osa vanhasta Vuosaaresta onkin nykyään inventoitu kulttuurihistoriallisesti merkittäväksi alueeksi. Esimerkkinä vaikkapa se, että alueen koulut ja liikunta-alueet ovat sijainneet niin, että koululaiset eivät ole joutuneet ylittämään autoteitä koulumatkoillaan.

Asunto Oy Säästömaston monet alkuperäiset yksityiskohdat ja ratkaisut ovat olleet aikanaan hyvinkin edistyksellisiä. Autopysäköinti kansien alla, josta pääsee hissillä asuinkerroksiin, yhtiön tenniskenttä, penthouse-saunat upeine näkymineen ullakolla, tilavat ja valoisat ala-aulat sekä jätekuilut rappukäytävissä. Monet edellä mainituista ratkaisuista ovat vahvasti nykypäivää tai toimineet edelläkävijöinä.

Asukkaat mukana rakentamassa

Vuosaarelle ja vuosaarelaisille on historian saatossa ollut tyypillistä se, että asiat on otettu omiin käsiin, jos muu ei auta. Merkittävän paikallisen toimijan, Vuosaari-Säätiön, toimesta on aloitettu rakentamaan kouluja, Vuosaaren silta ja jopa urheilutalo. Hieman samassa hurjassa hengessä Vuosaaressa on menty myös hartiapankkirakentamisen osalta. Kun hartiapankkirakentaminen on yleensä tarkoittanut omakoti- tai rivitalorakentamista, niin Asunto Oy Säästömastossa asukkaat osallistuivat omien kerrostalojensa rakentamiseen.

Asukkaat pystyivät näin omalla työllään pienentämään rahoitusosuuttaan ja ahkerimmilla rakentajilla oli kasassa jopa 3000 tuntia. Jokunen vuosi sitten 50-vuotta täyttäneessä taloyhtiössä asuu vieläkin niitä asukkaita, jotka olivat itse mukana rakentamassa omia talojaan. Asiasta kiinnostuneille vinkkinä, että Yle Areenasta löytyy Hannu Karpon tekemä asiaan liittyvä tv-ohjelma ”Säästäjien ja ahertajien Vuosaari”.

Tulevien remonttien tarve viitoitti tietä täydennysrakentamiseen

Niin kuin jutun alussa mainittiin, Asunto Oy Säästömastossa oli jo 1980-luvulla mietitty oman tonttimaan hyödyntämistä taloudellisessa mielessä kun putkiremontit tulevat ajankohtaiseksi.

-Yhtiön talot sijaitsevat tilavalla tontilla pihakannen päällä ja selkeästi alempana on laaja viheralue, jonka ajateltiin soveltuvan mahdolliseen täydennysrakentamiseen, Hiltunen kertoo taustoja hankkeelle.

-Vuonna 2010 asiasta aloitettiinkin neuvottelut arkkitehtikumppanin kanssa ja luonnosteltiin kokonaisuutta 6800 kerrosneliömetrin mukaan, hän jatkaa.

Matkan varrella arkkitehtitoimisto vaihtui ja maaliskuussa 2013 ylimääräinen yhtiökokous hyväksyi viitesuunnitelman ja kaavamuutoshankkeen hankkeeseen liittyen. Samalla hyväksyttiin myös pieni maanvaihto kaupungin kanssa.

Vuonna 2015-16 pidettiin ulkopuolisen konsultin toimesta tarjouskilpailu tontinosan ostajan löytämiseksi. Saatiin kolme tarjousta, joista yksi valittiin jatkoon. Elokuussa 2018 Asunto Oy Säästömaston yhtiökokous valtuutti hallituksen tekemään kaupan ostajan kanssa.

Kaikkiaan kaupat tehtiin neljästä tontista ja niiden tavoitteena saada yhtiölle rahaa tulevia remontteja varten.

Minkälaista täydennysrakentamista

Neuvottelujen alkuvaiheessa oli mukana rakennusliikkeitä, jotka olisivat halunneet tehdä tontille 5 kerrosta tai sitä korkeampia rakennuksia.

-Tässä kohtaa taloyhtiö ilmoitti tahtotilanaan, että yli 4-kerroksisia ei haluta, jotta näköalat eivät peity, Hiltunen kuvaa yhtiön tuntoja.

-Kaupunki ehdotti alussa uuden tontin muodostamista taloyhtiön ja kaupungin kiinteistöistä sekä naapuritaloyhtiön kytkemistä kaavoitukseen. Tätä ei pidetty hyvänä vaan päädyttiin omaan ja tontinvaihtoon, hän jatkaa.

Kun kävelee alueella, niin voi todeta, että niin vanhat pistetalot kuin uuden yhtiön nauhamaiset rakennukset muodostavat selkeän erillisen ja tyylikkään kokonaisuutensa. Uudet talot kulkevat kadun vartta myöden nykyhengen mukaisesti, mutta eivät luo ristiriitaa vanhaan.

Pikainen keskustelu alueen toimivan kiinteistövälittäjän kanssa vahvistaa kuvaa laadukkaasta ja onnistuneesta kokonaisuudesta. Sekä uuden että vanhan taloyhtiön asunnot ovat nykyään kysyttyjä kohteita.

Mitä rahoilla saatiin

Kaikkiaan yhtiö sai tonttikaupoilla rahaa noin 6 miljoonaa euroa, joista jäi maankäyttömaksun ja maanvaihdon jälkeen jäljelle noin 4,4 miljoonaa euroa.

-Rahat käytettiin viemärien sukitukseen, käyttövesiputkinen pinnoitukseen ja hissiremonttiin, jonka yhteydessä hissien kulku saatiin ulottumaan ylimpään kahdeksanteen kerrokseen, jossa saunat sijaitsevat. Myös kahden talon vesikatot saatiin uusittua saadulla rahalla, Hiltunen kertoo rahojen käyttökohteista.

Remonttien yhteydessä taloyhtiössä on panostettu erityisesti esteettömyyteen hissien kulun kehittymisen lisäksi myös muun muassa oviautomatiikassa.

-Saimme Aran esteettömyysavustusta kuuden hissin jatkoon ullakolle, automaattioviin, aulojen moottorioviin ja liuskoihin, yhteensä 360 000 euroa.

Remontit jatkuvat yhtiössä vielä lähivuosinakin.

-Kattoremontit viedään loppuun kaikkien talojen osalta ja lisäksi uusimme saunaosastot kaikkiin kuuteen taloon. Nämä remontit tehdään lainarahalla.

Paras kiitos tulee onnistumisesta

Yhtiössä ollaan varsin tyytyväisiä projektiin ja tehtyihin ratkaisuihin.

-Saadusta palautteesta olen ymmärtänyt että asukkaat ja osakkaat ovat olleet suhteellisen tyytyväisiä. Lainaa jouduttiin ottamaan huomattavasti vähemmän ja esimerkiksi esteettömyyden osalta omaa rahaa ei ole tarvittu ja varustustaso on parantunut huomattavasti.

-Asiaa harkitseville taloyhtiöille ja niiden hallituksille voisi todeta, että töitä on paljon, vaikeitakin asioita tulee vastaan ja asiat eivät tapahdu hetkessä. Oma roolini oli lähinnä taloyhtiön etujen valvominen ja parhaiden ratkaisujen löytäminen yhdessä suunnittelijoiden ja tekijöiden kanssa. Neuvotteluja, sparrausta ja päätösten viemistä maaliin. Paras kiitos tulee onnistumisesta, Hiltunen kiteyttää lopuksi.

Onnistuneen täydennysrakentamisen vaikutukset alueelle

Onnistunut ja laadukas täydennysrakentaminen merkitsee parhaimmillaan asuinalueelle imagon ja profiilin kehittymistä, asuinviihtyvyyden kasvua sekä vaikutusta alueen asuntokannan arvon nousuun.

Asunto Oy Säästömaston osakkaiden osalta se on merkinnyt myös melkoisia säästöjä ja asumisviihtyvyyden parantumista. Merkittäviä asioita molemmat.

Vuosaaresta löytyy paljon vanhoja suuria taloyhtiöitä, jotka sijaitsevat omilla vehreillä tonteillaan. Toisissa näistä yhtiöissä on otettu selkä kanta ja halutaan pitää vanhasta kaavasta ja väljemmästä asumisesta kiinni. Toisissa asioita joudutaan miettimään kun kaupunki kasvaa ja liikenneyhteyksiä kehitetään esimerkiksi Raide-Jokerin osalta. Samaan aikaan vuosaarelaisille on tunnusomaista se, että saarella asutaan ja viihdytään nimenomaan sen luonnon ja merellisyyden johdosta.

Keskustelu täydennysrakentamisen ympärillä jatkunee niin Vuosaaressa kuin muuallakin.

Teksti: Pekka Pirkkala/My Vuosaari
Kuvat: Pekka Pirkkala ja Pallas-Rakennus