Huippujuttuja Vuosaaresta - luontopuutarhuri Jukka Toivosen haastattelu

HUIPPUJUTTUJA VUOSAARESTA

Kun sopii tapaamisen kaupungin luontopuutarhuri Jukka Toivosen kanssa haastatellakseen häntä Vuosaarenhuippua koskien, niin törmää pieneen ongelmaan. Pitäisikö kirjoittaa juttu Toivosesta itsestään vai Vuosaarenhuipusta. Molemmat kun ovat omalla sarallaan aivan uniikkeja tapauksia.

Tapaan Toivosen Staran uusissa tiloissa Vuosaaren Pallokujalla. Kaikkia tauluja ei ole vielä ehditty ripustaa uutuuttaan hohkavan toimiston seinille ja ympäristön rakentaminen jatkuu vielä jonkin aikaa.

Vuosaaren uusi tukikohta on rakennettu korvaamaan Staran ja Liikuntaviraston entiset tilat Roihupellossa. Lisää työpaikkoja itään ja Vuosaareen kuulostaa meikäläisestä hyvältä, mutta haasteltavaa tuntuu hieman vaivaavan tilojen uudenkarheus.

Toivosen työhistoria on kaupungin keskivertovirkamiestä huomattavasti värikkäämpi.

Jukka Toivonen on kaupungin ainoa luontopuutarhuri. Se kertoo jotakin hänen statuksestaan. Asiat eivät ole kuitenkaan aina olleet näin hyvin.

– Olin kaupungin käsityöpajan vetäjänä 90-luvun alun pahimpaan lama-aikaan. Minulle sanottiin, että mene sinä sinne Vuosaaren paskalaitokseen työttömien kanssa. Ja niinhän me menimme, Toivonen kertoo.

Paskalaitoksella Toivonen tarkoittaa tässä yhteydessä Vuosaaren vanhaa jätepuhdistamoa. Siihen aikaan Vuosaaressa asuvat muistavat paikan hyvin, sillä hajut leijailivat sopivalla tuulella myös asuinkortteleihin.

– Työllistimme silloin laman aikaan satoja työttömiä. Jouduimme lämmittämään tilojamme saunan kiukailla. Se oli silloin kuin oma kaupunkinsa, hän jatkaa.

– Minulla oli kuitenkin hyviä tekijöitä ja tekemisessämme oli aina joku teema. Yksi omista tavoitteistani oli jo silloin kohentaa itäisen Helsingin puistojen ilmettä. Ja sitä kautta parantaa alueen mielikuvaa ja viihtyisyyttä.

Toivosen työn jäljet näkyvätkin ympäri Helsinkiä kaupunkilaisia ja vieraita ilahduttamassa. Toivonen on ollut suunnittelemassa Vuosaarenhuipun lisäksi muun muassa Roihuvuoren japanilaisvaikutteista puutarhaa, Vuosaaren Lohikäärmepuistoa ja Mustankivenpuistoa. Kaikki ovat nykyisin sekä asukkaiden että käyttäjiensä arvostamia paikkoja.

Lisäksi käsityöpajassa syntyivät monien tuntemat betonikilpikonnat ja -pingviinit sekä puistoja koristavat puiset eläin-, laiva- ja muut, kuten ufohahmot.

Kun Toivonen kertoo tarinoita uransa varrelta, niin mieleen tulee, että miehestä pitäisi kirjoittaa kirja tai tehdä dokumentti-elokuva.

Neuvostoliitosta tulleita lehmuksia, olla mukana rakentamassa Suomen osastoa maailmannäyttelyyn, Carl Barks-museota ja vaikka mitä muuta.

– Paljon on tapahtunut vuosien varrella ja monessa on oltu mukana. Täytyy olla myös kaupungille kiitollinen, että on päässyt toteuttamaan itseään tällä tavoin. Monet projektit on aloitettu salaa ja vaivihkaa, mutta lopulta saatu niille virallinen hyväksyntäkin, Toivonen toteaa hymyssä suin.

– Tärkeintä on ollut se, että on päässyt kaupunkilaisten verorahoilla luomaan estetiikkaa ja hauskuutta asukkaiden ja vierailijoiden iloksi, hän jatkaa.

Jukka Toivosesta puhutaankin luonnonmukaisen puistorakentamisen pioneerina Suomessa. Ensimmäisiä töitä oli Vuosaaren Punakivenpuistoon syntyneet uusniityt ja -kedot, jotka vielä tänäkin päivänä ilahduttavat vuosaarelaisia.

Innovatiivisuus ja luovuus tuntuvat ainakin osin kulkevan Toivosella suvussa, sillä hänen setänsä Akseli Toivonen oli aikanaan vahvasti vaikuttamassa Käpylän puutarhakaupungin syntyyn. Akseli Toivosta kutsuttiin silloin Käpylän keisariksi ja hänen nimeään kunnioittava luistelukenttä löytyy edelleen Käpylästä.

Palkittu kohde herättää ihmetystä asiantuntijoissakin
Vuosaarenhuippu on ehkä kuitenkin se työ mistä Jukka Toivonen parhaiten tunnetaan. Se taitaa olla myös miehelle itselleen kaikista rakkain.

– Ylhäältä huipulta avautuvat eri ilmansuunnat. Siellä voi aistia sään, tuulen ja tuoksut, Jukka Toivonen kuvailee innostuneena.

Vuosaarenhuippu on korkeimmalta kohdaltaan noin 65 metriä korkea ja näin yksi Helsingin korkeimmista paikoista. Alue on rakentunut miljoonista kuutioista kaupunkirakentamisesta yli jäänyttä maa-ainesta. Paikalle on tuotu muun muassa tervaleppä-saarnilehto, joka ennen sijaitsi Vuosaaren Käärmeniemessä, nykyisen sataman alueella.

– Alueelle on tuotu puhtaita aineksia muulta ja niiden päälle lisätty tarkoin valittuja pintamaakerroksia erilaisten kasvillisuustyyppien luomiseksi.

Maisemointi-idea sai alkunsa vuonna 1996 Toivosen aloitteesta ja projektia on viety eteenpäin lähinnä yksin ja ulkopuolisten tekijöiden kanssa. Huipulla voi nyt ihailla muun muassa saniaislehtoa, herukkalehtoa, kanerva-katajanummea ja niittyä.

– Alussa kukaan kaupungilla ei ollut oikein kiinnostunut asiasta. Matkan varrella asiat ovat muuttuneet ja olemme saaneet kiitostakin, Toivonen jatkaa tyytyväisenä.

Todellakin. Vuosaarenhuippu ja Toivonen tiimeineen on palkittu eri ympäristöjärjestöjen myöntämillä palkinnoilla, muun muassa Maailman luonnonsuojelusäätiön IUCN toimesta parhaana tekona monimuotoisen luonnon puolesta. Maisemoinnin toteutustapa on saanut kansainvälistä huomiota ja ollut mukana esimerkiksi Shangahain maailmannäyttelyssä.

Vuosaarenhuippu on ollut mukana myös luontodokumentaristi Petteri Saarion kaupunkiluontoon ja kaupunkien viheralueisiin keskittyvässä Asfalttiviidakot-nimisessä tv-sarjassa vuonna 2017. Sarja löytyy YLE Areenasta edelleen.

Dokumentaristi Saario totesi itse Vuosaaren huipusta, että ”ennen kuin siellä käy itse, ei pysty ymmärtämään, miten monimuotoinen luontokohde se on. Kaikessa kummallisuudessaan ehdottomasti käynnin arvoinen”

Luonnossa ollaan luonnon ehdoilla
Luonnon monimuotoisuus. Siitä on Jukka Toivosen mukaan nimenomaisesti kysymys kun puhutaan Vuosaaren huipusta.

– Kyseessä on luonto. Monimuotoinen luonto. Ja luonnossa ollaan luonnon ehdoilla. Siellä ei silloin istuta penkkien päällä tai kuntoilla portailla. Ihmisten pitäisi tämä ymmärtää, Jukka Toivonen toteaa melko tiukkaan sävyyn.

Mielenkiintoista ja tavallaan ristiriitaista, sillä aluehan on syntynyt osin ihmisen ja koneiden muokkaamana. Toivonen kuitenkin uskoo, että kymmenen vuoden kuluttua Vuosaarenhuippu on yksi Helsingin hienoimmista viherpaikoista ja 30 vuoden kuluttua ei ihmisen kädenjälkeä huomaa enää lainkaan.

Monimuotoisuudesta kertovat Vuosaaren huipulla viihtyvät kymmenet eri lintulajit, perhoset ja hyönteiset. Pesimälinnusto alueella on hyvin monipuolinen ja Helsingissä vähemmän yleisiä, avomaiden lajeja esiintyy runsaasti.

Uhanalaisista lintulajeista alueella viihtyy muun muassa ruisrääkkä, joka on kuulunut Vuosaaren huipun pesimälinnustoon jo pitkään. Muita alueella viihtyviä uhanlaisia lajeja ovat muun muassa kivitasku ja kirjokerttu. Metsälajeista tunnetuimmat lienevät kaunisääniset satakieli ja mustarastas.

– Kun alueella liikkuu hiljaa, niin vastaan voi jolkotella yksinäinen kettu, metsäkauriita, rusakoita tai jopa kärppä.

Lämpimät rinteet ja kivikasat soveltuvat hyvin myös monille matelijoille ja keväisin sammakot kurnuttavat pienissä lammikoissa.

– Jos alueelle tuotaisiin penkkejä, portaita tai rakennuksia, niin hetken päästä niitä pitäisi olla huoltamassa. Sitten jo rakennettaisiin asfaltoituja kulkuväyliä korjaajille. Monimuotoinen luonto itsessään on ainutlaatuinen. Se on se juttu, hän jatkaa.

Kaupunkiluonnon merkitys ihmisen terveyteen
Kun vuosaarelaisilta kysytään asuinalueensa parhaita puolia, niin yleensä ensimmäisenä tulevat mieleen luonto ja merellisyys. Onkin tutkittu, että kaupunkiluonnolla tai luonnolla yleensä on ihmisille monia merkittäviä terveysvaikutuksia.

Luonnossa liikkuessa myönteiset tunteet lisääntyvät, mieliala tasaantuu ja stressi vähenee. Luontoympäristö aktivoi ihmistä myös liikkumaan ja luonnossa liikkuminen kehittää kehoa monipuolisesti. Japanilaisissa tutkimuksissa onkin todettu metsäisen maiseman vaikutukset myös verenpaineen ja pulssin laskuun sekä lihasjännityksen vähenemiseen. Tämä merkitsee vähäisempää sairastuvuutta ja pienempää kuolleisuutta.

Japanissa puhutaan jopa terveysmetsistä. Tämä kuulostaa hyvältä vuosaarelaisia ajatellen. Onhan Vuosaari Helsingin vihrein kaupunginosa. Täältä löytyy eniten metsää, viheralueita ja puistoja.

Vuosaaren huipun alue on kooltaan nyt noin 60 hehtaarin suuruinen ja kokonaan valmistuttuaan suurin virkistysalue Itä-Helsingissä. Vuosaarenhuippu on myös tärkeä seudullisten ja paikallisten virkistysreittien risteämispaikka. Pääulkoilureitti Uutelasta Mustavuoreen ja Talosaareen kulkee alueen kautta.

Kun nyt eletään keskellä talvea, niin todettakoon lukijoille, että edellä mainitut reitit toimivat tähän aikaan vuodesta hiihtolatuina ja huipulle järjestetään myös lumikenkäretkiä. Itsensä hoitamisen voi siis aloittaa saman tien.

Lopuksi
Jukka Toivonen on jäämässä eläkkeelle seuraavan vuoden sisällä. Hänellä ja varmaan monilla muillakin on huoli siitä miten Vuosaaren huipun sitten käy. Hoitosuunnitelma on toki olemassa, mutta mistä löytyy sama luovuus ja intohimo asioiden tekemiseen. Toivottavasti tämä asia ymmärretään Starassa ja kaupungin päättäjien taholla.

Ja näemmekö Vuosaaren huipulla kenties joskus suuren puisen, Jukka Toivosta muistuttavan hahmon, joka opastaa meitä vierailijoita alueella olemisen ja liikkumisen suhteen.

Teksti: Pekka Pirkkala
Kuvat: Helsingin kaupunki, Hemmo Rättyä (Lohikäärmepuisto), Jukka Toivonen ja Pekka Pirkkala